Käsinkaiverrus koruun

 

Mitä käsinkaiverrus on?

 

Käsinkaivertaminen on vanhaa ja perinteistä käsityötaitoa, jossa metallin pintaa koristellaan tekstillä, numeroilla, kuvioilla tai kaikkia niitä yhdistelemällä. Nämä koristeet piirretään ensin käsin metallin pintaan ja tämän jälkeen käsinkaivertaja ikään kuin vuolee metallia pois piirroksen ääriviivoja seuraten. Hänen käyttämänsä pientä talttaa muistuttava työkalu on nimeltään kaiverrin, jonka jokainen kaivertaja tekee itse juuri omaan käteensä sopivaksi. Kaivertaja valmistaa itselleen useita erilaisia kaivertimia ja käyttää niitä sen mukaan, millaiseen esineeseen kaiverrustyö on kulloinkin tarkoitus tehdä. Esimerkiksi nimien ja päivämäärän kaivertaminen kihlasormuksiin vaatii erimuotoisen työkalun, kuin suoralle laatalle tehtävä. Kaiverrustaidon pitkistä perinteistä kertoo jotain mm. se, että kun kirjapainotaito aikoinaan keksittiin, olivat käsinkaivertajat niitä, jotka valmistivat painolaattoihin kaiverruskuviot.

 

   

 

Mitä eroa on käsinkaivertamisella ja konekaivertamisella?

 

Käsinkaivertaminen eroaa konekaivertamisesta monin eri tavoin. Konekaiverruksessa kuvio tehdään koneellisesti timanttiporalla painamalla metallin pintaan tasasyvyistä uraa. Jälki on joka kerta samanlaista ja koneen mahdollisuudet työskennellä erilaisilla pintamuodoilla ovat varsin rajoitetut. Lisäksi käytetyt teksti- ja kuvavalikoimat rajoittuvat siihen, mitä koneeseen on etukäteen ohjelmoitu tai millaisia valmisabluunoita on hankittu.

Käsinkaivertaminen on alusta loppuun käsityötä, jossa työ usein aloitetaan luonnostelemalla ja sommittelemalla paperille, sitten itse tuotteeseen ja viimeiseksi työ ikuistetaan metallin pintaan kaivertimella. Alla olevissa kuvissa on esimerkkinä pronssisen rippiristin kaivertamisen työvaiheet: luonnostelu ja piirtäminen, kaivertaminen kaiverruskuulaan kiinnitettynä ja itse lopputulos.

 

     

 

 

Käsinkaivertaja pystyy kaivertamaan hyvin monenlaisia pinnanmuotoja ja hän pääsee usein myös työstämään paikkoja, joihin ei koneellisesti päästä. Tekstien ja kuvien osalta hän ei ole valmiiden tietokonesabluunoiden vanki, sillä jo vakiintuneiden kirjasintyyppien lisäksi käsinkaivertaja pystyy varioimaan työtään monipuoleisemmin mm. koristeiden ja aiheiden osalta. Tämä tarkoittaa sitä, että asiakkaalle tuotteesta pystytään tekemään entistä henkilökohtaisempi ja uniikimpi.

 

     

 

Vaativa kädentaito ja pitkä opintie

 

Käsinkaivertaminen vaatii vakaata kättä, nöyrää asennetta, kärsivällisyyttä, sinnikkyyttä ja taiteellista silmää. Yksi tärkein piirre on myös jatkuva halu kehittää itseään vakaasti eteenpäin, sillä kaiverrustaidon kehittyminen kysyy tekijältään suuren määrän aikaa ja paneutumishalua.

Peruskoulutusta käsinkaivetajaksi järjestää Koulutuskeskus Salpaus Lahdessa. Monella käsinkaivertajaksi opiskelevalla on taustallaan jo ennestään kulta- ja/tai hopeasepänkoulutus. Tämä onkin sopivaa, sillä taidokas käsinkaiverrus jos mikä kruunaa täydellisesti esimerkiksi juuri sen käsityönä häitä varten valmistetun kultaisen sormusparin tai merkkipäiviä varten taotun hopeisen juhlamaljan. Opiskelun aikana opitaan kaivertamisen perustekniikat ja harjoitellaan käsinkaivertamista erilaisilla materiaaleilla ja vaihtelevilla pinnanmuodoilla. Tärkeässä osassa on juurikin jatkuva tekemällä oppiminen, sillä kaivertajan täytyy tuntea tuntea työkalunsa perinpohjin, jotta hän saisi aikaan parasta mahdollista jälkeä. Lisäksi kaiverrinta tulee oppia ajattelemaan omana kädenjatkeenaan, jonka vahvuudet ja heikkoudet on tiedettävä. Kaivertamisen lisäksi opiskeluun kuuluu mm. myös tyylioppia ja esimerkiksi heraldiikkaa, sillä symbolismi on hyvin keskeinen osa kuvakaiverrusta. Tekstin kaivertamiseen liittyy monien erilaisten kirjasinlajien opettelua ja aivan ensimmäiseksi ne täytyy oppia piirtämään paperille, jotta niistä voisi muotoila kaunista tekstia metallin pintaan kaiverrettavaksi. Kaiverrusalan artesaanin papereiden saaminen kestää parisen vuotta, mutta ei ole liioiteltua sanoa, että kaiverrustaidon oppiminen on koko eliniän kestävä prosessi.

 

Tekstin kirjoitti kaiverrusalan artesaaniopiskelija Senna Rytkönen työssäoppimisaikanaan Kellopuodissa kesällä 2016.